Varma - Vuosikertomus 2012

Taloudellinen toimintaympäristö

Euroaluetta ja rahoitusmarkkinoita koetellut kriisi asettui vuonna 2012 suvantovaiheeseen. Tilanne rauhoittui Euroopan Keskuspankin ja muiden keskuspankkien mittavien rahapoliittisten toimien ansiosta. Vuoden loppua kohti eräiden ongelmamaiden luotonsaanti helpottui. Euroalueen rahoitusjärjestelmä on edelleen hauras ja pankkisektorin tulevia rakenteellisia ongelmia torjumaan on aloitettu pankkiunioniin johtava työskentely.

Euroalueen sisällä on kuitenkin edelleen syvä kuilu heikkojen ja vahvojen jäsenmaiden välillä. Keskus­pankkien toimilla on ostettu aikaa rakenteellisille uudistuksille jäsenmaissa. Elvytysvara on useimmissa maissa käytetty ja julkisia talouksia joudutaan kiristämään myös euroalueen vahvoissa maissa. Jotta talouden kasvu saataisiin kestävälle pohjalle ja ongelmamaiden velkataakat hoidettua talouskasvun avulla, on rahoitusjärjestelmän oltava kunnossa. Maailman talouden tärkein kasvun moottori ovat edelleen kehittyvät taloudet. Myös ne ovat kärsineet kasvun hidastumisesta vientiriippuvuutensa vuoksi. Maailman talouden positiiviset riskit liittyvät Yhdysvaltain ja Kiinan talouksien kasvun piristymiseen.

Sijoitusmarkkinoiden kehitys erosi reaalitalouden tilanteesta merkittävästi. Keskuspankkien toimenpiteet lisäsivät sijoittajien riskinottohalukkuutta. Osakekurssit vahvistuivat vuoden loppua kohti. Korkotason lasku ja yrityslainojen riskimarginaalien kaventuminen puolestaan paransivat korkosijoitusten tuottoja. Sääntelyn kiristyminen aiheuttaa kannattavuuteen liittyviä haasteita pankkisektorilla, mikä saattaa kiristää luotonantoa ja kasvattaa sen hintaa.

Varman päähuomio oli sijoitustoiminnan onnistumisessa vaativassa markkinatilanteessa. Varma painottaa vahvaa vakavaraisuutta ja sijoitustoiminnan riskien aktiivista hallintaa sekä yhtiön toiminnan jatkuvaa tehostamista.

Reaalitalous taantui Suomessa ja euroalueella. Maailmantalouden kysynnän kasvun hidastuminen heijastui voimakkaasti vientikysyntään. Suomeen suuntautuvat ja kotimaiset investoinnit yritysten tuotantokapasiteettiin olivat vaatimattomia. Kuluttajien luottamus heikkeni, mutta kotimainen kysyntä pysyi edelleen kohtuullisena. Kotimaiset yritykset ilmoittivat vuoden aikana merkittävistä määristä irtisanomisia ja lomautuksia. Työttömyys ei pahentunut kuitenkaan aivan samassa suhteessa kuin talouden kasvu heikkeni. Tämä johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta ja potentiaalisen työvoiman kasvun hidastumisesta.

Suomen talouden mahdollisuudet ja uhat liittyvät talouden vientiriippuvuuteen. Vahva viennin kilpailukyky on ratkaisevaa pienen ja avoimen kansantalouden kasvulle ja mahdollisuudelle rahoittaa koko kansakunnan hyvinvointia. Elinkeinorakenteen muuttuessa Suomen on saatava uusia kilpailuetuja. Suomen viennin hintakilpailukyky on heikentynyt. Merkittävää on sen heikentyminen suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin. Suomi on myös menettänyt osuuttaan vientimarkkinoilla.

Suomen talouden rakenteellisena haasteena on väestön ikääntymisestä johtuva voimakas julkisten menojen kasvu ja työvoiman tarjonnan heikkeneminen sekä erityisesti teollisen toiminnan hiipuminen maassamme. Talouden rakennemuutosta vallitseva talouskriisi nopeuttaa vaikeasti hallittavalla tavalla. Vientikysynnän hidastuva kasvu ja investointien hiipuminen yhdessä työvoiman tarjonnan heikkene­mi­sen kanssa syövät talouskasvun potentiaalia. Suomen kilpailukyky ja talouden kasvu edellyttävät nykyistä parempaa tuottavuuskehitystä, erityisesti julkisten palveluiden osalta.